Aikansa kutakin, sanotaan. Opettajanhuone-blogin kirjoitukset saivat alkunsa opettajaopintojeni aikana. Nämä opinnot ovat saaneet päätöksensä ja uudet haasteet alkaneet. Tästä syystä myös Opettajanhuoneessa keskusteltavat asiat ovat siirtyneet osaksi vilkkaampaa foorumia, jossa lauotaan mielipiteitä yhteiskunnasta koulutuskenttää laajemminkin. Opettajan ote ei kuitenkaan kirpoa.
Tervetuloa parantamaan maailmaa kanssani http://miritasaxberg.puheenvuoro.uusisuomi.fi/
Kiitos opettajilleni, kollegoilleni sekä etenkin lukijoilleni. Lykkyä tykö elinikäisen oppimisen taipaleelle!
torstai 4. kesäkuuta 2015
perjantai 15. toukokuuta 2015
Lukukausimaksut EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille - Storm in a Tea Cup?
Sipilän johtama työryhmä on hallitusneuvotteluissaan linjannut EU-politiikkaa, maahanmuuttoa sekä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Maahanmuuttopolitiikkaan liittyen työryhmä esittää opiskelijaliittojen keskuudessa närää aiheuttavia lukukausimaksuja EU- ja ETA alueen ulkopuolelta Suomeen opiskelemaan muuttaville opiskelijoille. Suomen opiskelijakuntien liitto SAMOK ja Suomen ylioppilaskuntien liitto SYL ovat antaneet julkisen kannanottonsa suomalaisen hyvinvoivan koulutuspolitiikan puolesta: lukukausimaksut rajoittaisivat työllisyyttä tukevaa maahanmuuttoa ja kansainvälistymistä.
Huolenaihe olisi todellinen jos uhkakuva toteutuisi. Suomi tarvitsee maahanmuuttoperäistä koulutettua työvoimaa. On kuitenkin huomattava että Suomessa kansainvälisen korkea-asteen koulutuksen saaneet ovat enenevässä osin veronmaksajia muualla kuin Suomessa kansalaisuudesta riippumatta.
Yliopisto-opiskelijan kustannukset valtiolle ovat vuodessa n. 7000EUR/vuosi ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien hieman enemmän (KOTA- ja Vipunen-tietokannat sekä Opetushallitus, CIMO Faktaa 2A/2015). Tutkinnon kustannusten paikkaamiseen verorahoilla kuluu arviolta aikaa sama määrä työvuosia kuin tutkinnon suorittamiseen. Kyseessä on investointi, jonka tuottavuudesta ei valtio saa takeita. Riski kuitenkin kannattaa, mikäli opiskelija tulevaisuudessa työllistyy Suomessa, perustaa perheen Suomessa tai/ja käy kauppaa suomalaisten kanssa.
Ehdotettujen lukukausimaksujen tuomat säästöt eivät kuitenkaan pelastaisi tulevaisuuden talousnäkymiä, vaan kyse on pikemminkin maahanmuuttopoliittisesta suunnannäytöstä. Suomalaisten opiskelijoiden ei tule kantaa huolta tulevaisuuden eriarvoisuutta lisäävästä maksulliseksi muuttuvasta opiskelusta.
Opiskelijat ovatkin barrikadeilla ilmaisen opiskelun rajoittamisesta ainoastaan kuluja ja tuottoja laskien. Kulttuurien sekoittuminen ja kansainvälinen oppimisympäristö toki ovat tärkeitä asioita koulutuksessa. En kuitenkaan usko näiden kärsivän hallitusryhmän esityksen toteutuessa. AMK- ja yliopisto-opiskelijat varmasti löytävät tiensä Suomeen jatkossakin. Yksityisissä ammattikorkeakouluissa on koulutus voinut olla kaukaa tuleville opiskelijoille maksullista jo kauan englanninkielisten linjojen opiskelijakannan siitä kärsimättä. Suomi on peruskoulutuksen tasoltaan kärkivaltioita ja maine heijastuu kaikkiin asteisiin, vaikkakin Pisan vertailuluvut näyttävät laskusuhdannetta.
Tärkeätä on pitää hyvä maine yllä, satsata suomikuvan markkinointiin ja luoda vetoa suomalaisiin korkeakouluihin ylläpitämällä laadukasta opetusta korkea-asteella. Innovaatiotehtailun aiheuttama tutkijapainoitteinen yliopistotyöskentely ja opinahjojen talouspaineet eivät saa rajoittaa opetustyöhön käytettäviä resursseja ja opettajien koulutusta.
Huolenaihe olisi todellinen jos uhkakuva toteutuisi. Suomi tarvitsee maahanmuuttoperäistä koulutettua työvoimaa. On kuitenkin huomattava että Suomessa kansainvälisen korkea-asteen koulutuksen saaneet ovat enenevässä osin veronmaksajia muualla kuin Suomessa kansalaisuudesta riippumatta.
Yliopisto-opiskelijan kustannukset valtiolle ovat vuodessa n. 7000EUR/vuosi ja ammattikorkeakouluissa opiskelevien hieman enemmän (KOTA- ja Vipunen-tietokannat sekä Opetushallitus, CIMO Faktaa 2A/2015). Tutkinnon kustannusten paikkaamiseen verorahoilla kuluu arviolta aikaa sama määrä työvuosia kuin tutkinnon suorittamiseen. Kyseessä on investointi, jonka tuottavuudesta ei valtio saa takeita. Riski kuitenkin kannattaa, mikäli opiskelija tulevaisuudessa työllistyy Suomessa, perustaa perheen Suomessa tai/ja käy kauppaa suomalaisten kanssa.
Ehdotettujen lukukausimaksujen tuomat säästöt eivät kuitenkaan pelastaisi tulevaisuuden talousnäkymiä, vaan kyse on pikemminkin maahanmuuttopoliittisesta suunnannäytöstä. Suomalaisten opiskelijoiden ei tule kantaa huolta tulevaisuuden eriarvoisuutta lisäävästä maksulliseksi muuttuvasta opiskelusta.
Opiskelijat ovatkin barrikadeilla ilmaisen opiskelun rajoittamisesta ainoastaan kuluja ja tuottoja laskien. Kulttuurien sekoittuminen ja kansainvälinen oppimisympäristö toki ovat tärkeitä asioita koulutuksessa. En kuitenkaan usko näiden kärsivän hallitusryhmän esityksen toteutuessa. AMK- ja yliopisto-opiskelijat varmasti löytävät tiensä Suomeen jatkossakin. Yksityisissä ammattikorkeakouluissa on koulutus voinut olla kaukaa tuleville opiskelijoille maksullista jo kauan englanninkielisten linjojen opiskelijakannan siitä kärsimättä. Suomi on peruskoulutuksen tasoltaan kärkivaltioita ja maine heijastuu kaikkiin asteisiin, vaikkakin Pisan vertailuluvut näyttävät laskusuhdannetta.
Tärkeätä on pitää hyvä maine yllä, satsata suomikuvan markkinointiin ja luoda vetoa suomalaisiin korkeakouluihin ylläpitämällä laadukasta opetusta korkea-asteella. Innovaatiotehtailun aiheuttama tutkijapainoitteinen yliopistotyöskentely ja opinahjojen talouspaineet eivät saa rajoittaa opetustyöhön käytettäviä resursseja ja opettajien koulutusta.
torstai 23. huhtikuuta 2015
Äänenkäyttö- ja vuorovaikutustaidot parantavat terveyttä, tyytyväisyyttä ja ammattitaitoa
Äänen kantokykyä, resonointia ja ilmentävyyttä on mahdollista kehittää. Äänielimistön jännityksistä vapaa ja teknisesti oikein tuotettu terve ääni kestää väsymättä jatkuvaakin puhumista. Terveet elämäntavat, kuten riittävä unen, ravinnon ja liikunnan määrä, parantavat äänen käyttökapasiteettia. Opi hengittämään oikein, venyttele ja harjoita ääntäsi 5 minuuttia päivässä.
Pohdimme HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Päivi Aarrenniemi-Jokipelllon kanssa opettajien puheilmaisuosaamisen tärkeyttä. Opettajan ääni usein ylikuormittuu työympäristön meluisuuden, ilmanlaadun ja työn ääntä rasittavan organisoinnin vuoksi. Ryhmäkoot saattavat olla suuria huoneen akustiikan tai äänentoiston vastaamatta kuitenkaan äänen kantavuutta parantavia vaatimuksia. Opettajan väsynyt ääni rajoittaa opiskelijoiden kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta, sillä äänen ilmaisukyky, opettajan jaksaminen ja työtyytyväsiyys kärsii. Opiskelijoiden on vaikea tulkita viestiä, mikä syö resursseja asian oppimisesta sekä alentaa oppimismotivaatiota.
Irma Ilomäki on väitöskirjassaan Opettajien ääneen liittyvä työhyvinvointi ja äänikoulutuksen vaikutukset (2008) tutkinut opettajan äänenkäyttöä terveydellisestä näkökulmasta: työympäristön ja -ergonomian lisäksi opettajan tulisi tunnistaa äänensä rajat ja huoltaa ääntään aktiivisesti esimerkiksi järjestämällä äänen lepohetkiä keskelle työpäivää.
Työn täyteisessä opetuspäivässä lepohetkiä on kuitenkin hankala löytää. Usein taukojenkin aikana ääntä käytetään työtä tukevaan vuorovaikutukseen kollegoiden kesken, välituntivalvonnan työkaluna tai vaikuttamiseen opettajien infotilaisuuksissa.
Kehotankin opettajia, kuten kaikkia puhetyöläisiä, aktiivisesti huoltamaan ääntään. Puheilmaisutaitojen parantaminen tukee paitsi terveyttä, myös kokemusta työn mielekkyydestä; hyvin voiva, vivahteikas ääni sekä energian kera kohdennettu ja tarkoituksenmukaiseksi mietitty sanoma luo vastavuoroisen oppimisympäristön. Aktiivinen viestin lähettäjä aktivoi kuulijoistaan viriilejä osallistujia. Puheilmaisutaitojen vahvistuminen parantaa opettajan omaa viestijäkuvaa. Vahva viestijä osaa, pystyy ja onnistuu haastavissakin tilanteissa.
Lisää hengityksestä, rentoutumisesta ja äänenkäytöstä löydät esimerkiksi:
Nuorisoseurat
Otavan opisto
Mielenkieli
Pohdimme HAAGA-HELIA Ammatillisen opettajakorkeakoulun yliopettaja Päivi Aarrenniemi-Jokipelllon kanssa opettajien puheilmaisuosaamisen tärkeyttä. Opettajan ääni usein ylikuormittuu työympäristön meluisuuden, ilmanlaadun ja työn ääntä rasittavan organisoinnin vuoksi. Ryhmäkoot saattavat olla suuria huoneen akustiikan tai äänentoiston vastaamatta kuitenkaan äänen kantavuutta parantavia vaatimuksia. Opettajan väsynyt ääni rajoittaa opiskelijoiden kanssa tapahtuvaa vuorovaikutusta, sillä äänen ilmaisukyky, opettajan jaksaminen ja työtyytyväsiyys kärsii. Opiskelijoiden on vaikea tulkita viestiä, mikä syö resursseja asian oppimisesta sekä alentaa oppimismotivaatiota.
Irma Ilomäki on väitöskirjassaan Opettajien ääneen liittyvä työhyvinvointi ja äänikoulutuksen vaikutukset (2008) tutkinut opettajan äänenkäyttöä terveydellisestä näkökulmasta: työympäristön ja -ergonomian lisäksi opettajan tulisi tunnistaa äänensä rajat ja huoltaa ääntään aktiivisesti esimerkiksi järjestämällä äänen lepohetkiä keskelle työpäivää.
Työn täyteisessä opetuspäivässä lepohetkiä on kuitenkin hankala löytää. Usein taukojenkin aikana ääntä käytetään työtä tukevaan vuorovaikutukseen kollegoiden kesken, välituntivalvonnan työkaluna tai vaikuttamiseen opettajien infotilaisuuksissa.
Kehotankin opettajia, kuten kaikkia puhetyöläisiä, aktiivisesti huoltamaan ääntään. Puheilmaisutaitojen parantaminen tukee paitsi terveyttä, myös kokemusta työn mielekkyydestä; hyvin voiva, vivahteikas ääni sekä energian kera kohdennettu ja tarkoituksenmukaiseksi mietitty sanoma luo vastavuoroisen oppimisympäristön. Aktiivinen viestin lähettäjä aktivoi kuulijoistaan viriilejä osallistujia. Puheilmaisutaitojen vahvistuminen parantaa opettajan omaa viestijäkuvaa. Vahva viestijä osaa, pystyy ja onnistuu haastavissakin tilanteissa.
Lisää hengityksestä, rentoutumisesta ja äänenkäytöstä löydät esimerkiksi:
Nuorisoseurat
Otavan opisto
Mielenkieli
keskiviikko 18. maaliskuuta 2015
Roolista vapaaksi
Lorenz Backman kävi HEO median ja kulttuurin opistossa luennoimassa. Lupasin parhaat palat luennosta, mutta tarjoilenkin syyn käydä itse kuulemassa.
Lorenz on vuorovaikutteinen luennoitsija, joka pitäisi yleisön otteessaan päiväkausia. Aikaa Roolista vapaaksi -luennolle oli varattu tunti. Tiivis paketti piti sisällään ihmisten jo lapsuudessaan omaksumien roolien jäsennystä sekä niiden arkipäivän elämään ja identiteettiin ulottuvien vaikutusten analysointia. Lorenz kuvaili rooleja tavalla, joka sai jokaisen kuulijan tuntemaan olonsa erityiseksi: "Hän puhuu minusta"!
Omakohtaiset kokemukset kiinnostavat kuulijaa. Tästä tietoisena puhuja ammensi runsaasti materiaalia elämästään ystäviään, vaimoaan ja lapsiaan kunnioittaen. Yleisö ei kuitenkaan tuntenut oloaan psykiatriksi eikä Lorenz suinkaan maannut sohvalla vuodattamassa. Päin vastoin, energiaa ja eheää minuutta uhkuva esiintyjä liitti taidokkaasti omaelämäkerralliset tapahtumat osaksi Tommy Hellstenin kirjallisuuteen pohjautuvaa motivointipuhettaan.
"Luovuus, persoonallisuus ja yksilöllisyys ovat taitoja, jotka eivät toteudu, jos ihmisellä ei ole henkistä terveyttä ja selkeää käsitystä omasta identiteetistään." Tommy Hellsten 1998, Virtahepo työpaikalla. Writers House. Lainattu 18.3.2015: http://www.talouselama.fi/kirjat/tuote+nimelta+virtahepo/a2049835
Lorenz on vuorovaikutteinen luennoitsija, joka pitäisi yleisön otteessaan päiväkausia. Aikaa Roolista vapaaksi -luennolle oli varattu tunti. Tiivis paketti piti sisällään ihmisten jo lapsuudessaan omaksumien roolien jäsennystä sekä niiden arkipäivän elämään ja identiteettiin ulottuvien vaikutusten analysointia. Lorenz kuvaili rooleja tavalla, joka sai jokaisen kuulijan tuntemaan olonsa erityiseksi: "Hän puhuu minusta"!
Omakohtaiset kokemukset kiinnostavat kuulijaa. Tästä tietoisena puhuja ammensi runsaasti materiaalia elämästään ystäviään, vaimoaan ja lapsiaan kunnioittaen. Yleisö ei kuitenkaan tuntenut oloaan psykiatriksi eikä Lorenz suinkaan maannut sohvalla vuodattamassa. Päin vastoin, energiaa ja eheää minuutta uhkuva esiintyjä liitti taidokkaasti omaelämäkerralliset tapahtumat osaksi Tommy Hellstenin kirjallisuuteen pohjautuvaa motivointipuhettaan.
"Luovuus, persoonallisuus ja yksilöllisyys ovat taitoja, jotka eivät toteudu, jos ihmisellä ei ole henkistä terveyttä ja selkeää käsitystä omasta identiteetistään." Tommy Hellsten 1998, Virtahepo työpaikalla. Writers House. Lainattu 18.3.2015: http://www.talouselama.fi/kirjat/tuote+nimelta+virtahepo/a2049835
tiistai 3. maaliskuuta 2015
Oletko jäänyt kiinni rooliin?
Vaikuttaako roolisi ihmisten kanssa kommunikointiin ja työhyvinvointiin? Mitä jos voisit hyvin töissä ja ihmissuhteesi kukoistaisivat? Roolista vapaaksi -luento avaa sitä miten lapsuuden aikaiset tavat ja tottumukset määräävät valintoja, ja kuinka rooleista voi vapautua.
Torstaina 5.3.2015 uskomaton juontajakollegani, viihdemaailman veikkagustafsson, vuoden kiinnostavin luennoitsija Lorenz Backman kertoo opettamilleni HEOn tapahtumatuotannon opiskelijoille lahjakkuuspotentiaalin ja kyvykkyyden valjastamisesta. Lue luennon parhaat palat blogistani ensi viikolla.
Torstaina 5.3.2015 uskomaton juontajakollegani, viihdemaailman veikkagustafsson, vuoden kiinnostavin luennoitsija Lorenz Backman kertoo opettamilleni HEOn tapahtumatuotannon opiskelijoille lahjakkuuspotentiaalin ja kyvykkyyden valjastamisesta. Lue luennon parhaat palat blogistani ensi viikolla.
lauantai 21. helmikuuta 2015
"Pitchaus" opetuksessa
Pitchaus, eli hissipuhe, on asiaan perinpohjaisesti tutustumista ja sen kertomista yleisölle. Kerronta on innostavaa, iskevää ja vakuuttavaa. Aikaa siihen on perinteen mukaan vain vähän - hissimatkan verran.
Markkinoinnista tuttu myyntipuhe valjastettiin opetusmetodiksi kun ryhmä opettajaopiskelijoita valmensi kollegansa vakuuttamaan kuulijat siitä ovatko ammatilliset opettajat yrittäjiä vai eivät. "Sisäinen yrittäjyys" nähdään opettajan eri identiteettejä vahvistavana voimana. Käytännössä oma-aloitteisuus ja oman työn organisointitaidot pätevöittävät ammatillista opettajaa työelämän rajapinnalla toimivaksi monitaituriksi. Kuitenkin opettajien näkemykset aiheesta olivat eriävät: kaksi neljästä ryhmästä pitchasivat ideariihensä tulokset opettajan yrittäjyyttä vastaan ja kaksi ideologian puolesta.
Ryhmät ensin pohtivat kantaansa konstruktivistisen teorian ja tutkivan oppimisen prosessimallin mukaisesti. Tämän jälkeen he saivat preppauksen vakuuttavasta esiintymisestä ja pitchauksen piirteistä. Oppitunti päättyi ryhmien hissipuhe-esityksiin. Vastustajat vetosivat virassa työtä tekevän opettajan etuuksiin mm. palkallisesta lomasta, joka yrittäjältä usein puuttuu. Ajatuksen puolestapuhujilta kuultiin mm. kielikuva opettajasta, joka on "kuin aidassa roikkuva räkä", ja opettajasta, joka on "oman oppituntinsa stara".
Osana opetusta pitchauksen nähtiin olevan omatoimista tiedonhankintaa ja esiintymistaitoa kehittävä keino perehdyttää opiskelijat opetettavaan aiheeseen.
Kiitos yhteiskehittelyn työpajaan osallistuneille!
Markkinoinnista tuttu myyntipuhe valjastettiin opetusmetodiksi kun ryhmä opettajaopiskelijoita valmensi kollegansa vakuuttamaan kuulijat siitä ovatko ammatilliset opettajat yrittäjiä vai eivät. "Sisäinen yrittäjyys" nähdään opettajan eri identiteettejä vahvistavana voimana. Käytännössä oma-aloitteisuus ja oman työn organisointitaidot pätevöittävät ammatillista opettajaa työelämän rajapinnalla toimivaksi monitaituriksi. Kuitenkin opettajien näkemykset aiheesta olivat eriävät: kaksi neljästä ryhmästä pitchasivat ideariihensä tulokset opettajan yrittäjyyttä vastaan ja kaksi ideologian puolesta.
Ryhmät ensin pohtivat kantaansa konstruktivistisen teorian ja tutkivan oppimisen prosessimallin mukaisesti. Tämän jälkeen he saivat preppauksen vakuuttavasta esiintymisestä ja pitchauksen piirteistä. Oppitunti päättyi ryhmien hissipuhe-esityksiin. Vastustajat vetosivat virassa työtä tekevän opettajan etuuksiin mm. palkallisesta lomasta, joka yrittäjältä usein puuttuu. Ajatuksen puolestapuhujilta kuultiin mm. kielikuva opettajasta, joka on "kuin aidassa roikkuva räkä", ja opettajasta, joka on "oman oppituntinsa stara".
Osana opetusta pitchauksen nähtiin olevan omatoimista tiedonhankintaa ja esiintymistaitoa kehittävä keino perehdyttää opiskelijat opetettavaan aiheeseen.
Kiitos yhteiskehittelyn työpajaan osallistuneille!
tiistai 10. helmikuuta 2015
Luovuus ja (opettajan) hulluus
AMK-opettajakorkean opekollegat järjestivät puolentoista tunnin kestoisen työpajan, joka osallisti opettajaopiskelijat luoviin opetusmetodeihin perehtymiseen.
Pohdimme luovuuden määritelmiä ja päädyimme siihen että luovuus merkitsee useita asioita, joista tärkeimpinä vanhojen menetelmien tuoreuttamista yllättävillä ratkaisuilla sekä rajojen ylittämistä toiminnan kehittymiseksi. Yhteistä määritelmille oli luovuuden näkeminen prosessina, jossa vanhaa uudistetaan tai jotakin aiemmin olematonta tehdään olevaksi.
Esimerkki luovasta oppimisesta on annettu lähtökohta sekä loppuratkaisu, johon tulisi päätyä. Menetelmän sekä sisällön opiskelijat luovat itse.
Koomisessa harjoitustehtävässä kävin parini kanssa dialogia mm. seuraavasti:
"Otatko kahvia? ...kyllä kiitos. Enemmän maitoa kuin kahvia...Mennäänkö uimaan?...Hyvä idea, mutta meillä ei ole uikkareita...Tämä on ryöstö! Apua, mitä haluat? Uikkarit."
Tämä työpaja oli osa opettajakorkeakoulun opintojaksoa, johon sisältyy jokaisen opiskelijaryhmän toisilleen pitämät yhteiskehittelyn työpajat.
Pohdimme luovuuden määritelmiä ja päädyimme siihen että luovuus merkitsee useita asioita, joista tärkeimpinä vanhojen menetelmien tuoreuttamista yllättävillä ratkaisuilla sekä rajojen ylittämistä toiminnan kehittymiseksi. Yhteistä määritelmille oli luovuuden näkeminen prosessina, jossa vanhaa uudistetaan tai jotakin aiemmin olematonta tehdään olevaksi.
Esimerkki luovasta oppimisesta on annettu lähtökohta sekä loppuratkaisu, johon tulisi päätyä. Menetelmän sekä sisällön opiskelijat luovat itse.
Koomisessa harjoitustehtävässä kävin parini kanssa dialogia mm. seuraavasti:
"Otatko kahvia? ...kyllä kiitos. Enemmän maitoa kuin kahvia...Mennäänkö uimaan?...Hyvä idea, mutta meillä ei ole uikkareita...Tämä on ryöstö! Apua, mitä haluat? Uikkarit."
Tämä työpaja oli osa opettajakorkeakoulun opintojaksoa, johon sisältyy jokaisen opiskelijaryhmän toisilleen pitämät yhteiskehittelyn työpajat.
maanantai 26. tammikuuta 2015
Opettajan nuorennusleikkaus 2: kotitehtävän palautus videolla YouTuben kautta
Nykyään ihminen esiintyy opiskelu-, työ- ja siviilielämässään enemmän kuin milloinkaan ennen. Sosiaalisen median sisällön tuottajana ihminen esiintyy yleisölle sekä kirjallisesti että kasvotusten. Suurin osa ihmisistä jännittää esiintymistä, mikä on varsin luonnollista. Nuorista alle 24-vuotiaista jopa puolet ovat kertoneet tuntevansa esiintymispelkoa (Suomen Lääkärilehti 2006, 44/2006 vsk 61).
Kasvatuksen ja koulutuksen tarkoitus on ohjata yksilöä oikealla tavalla oikeassa kehityksen vaiheessa, jotta hänestä kehittyy kykyjensä ja persoonansa mukainen yhteiskunnassa optimaalisesti toimeentuleva ihminen. Koen että esiintymistilanteisiin valmentautuminen on hyvä sisällyttää osaksi opetusta. Erääksi keinoksi valitsin tehtävänantoon vastaamisen suullisesti. Opiskelijat videoivat vastauksensa puhelimella tai tietokoneella ja latasivat klipin YouTubeen (video piilotettu, eli ei julkinen). Sain kunkin opiskelijan videosta linkin sähköpostiini ja katsoin vastaukset. Palautteen opiskelijat saivat halutessaan suullisesti tai sähköpostitse.
Suosittelen!
Linkki YouTube-videon tekoon: https://www.youtube.com/watch?v=tLxTQcnBmjw
Kasvatuksen ja koulutuksen tarkoitus on ohjata yksilöä oikealla tavalla oikeassa kehityksen vaiheessa, jotta hänestä kehittyy kykyjensä ja persoonansa mukainen yhteiskunnassa optimaalisesti toimeentuleva ihminen. Koen että esiintymistilanteisiin valmentautuminen on hyvä sisällyttää osaksi opetusta. Erääksi keinoksi valitsin tehtävänantoon vastaamisen suullisesti. Opiskelijat videoivat vastauksensa puhelimella tai tietokoneella ja latasivat klipin YouTubeen (video piilotettu, eli ei julkinen). Sain kunkin opiskelijan videosta linkin sähköpostiini ja katsoin vastaukset. Palautteen opiskelijat saivat halutessaan suullisesti tai sähköpostitse.
Suosittelen!
Linkki YouTube-videon tekoon: https://www.youtube.com/watch?v=tLxTQcnBmjw
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)